Inka Poikela

Laastarisuhde Punaiseen Ristiin toimii


Vuoden nuorisopromoksi valittu Inka Poikela päätyi Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi puolivahingossa, mutta toiminta vei mukanaan. Nyt Inkan lähes kaikki vapaa-aika kuluu Punaista Ristiä harrastaessa, sillä auttaminen on lähellä hänen sydäntään.

 

Inka Poikela (31) lähti mukaan Punaisen Ristin toimintaan, kun hän neljä ja puoli vuotta sitten muutti Sodankylästä Kiiminkiin. Inka oli aiemmin ollut aktiivisesti mukana palokuntatoiminnassa, mutta kaipasi jotakin sen tilalle, koska ei loukkaantuneen jalkansa vuoksi enää voinut harrastaa palokuntaa.

– Juttelin Kiimingin osaston puheenjohtajan kanssa, kun hän toi minulle Hyvän mielen lahjakorttia. Siinä tuli esille, että paikkakunnalla ei ollut yhtään lastenkerhoa.

Inka oli ensisijaisesti ajatellut ensiapuryhmään liittymistä, mutta päätyikin perustamaan lastenkerhon.  Kerhonohjaamisen lisäksi Inka liittyi ensiapuryhmään ja Vapepaan ja tutustui myös päihde- ja hiv-työhön. Tällä hetkellä Inka toimii ensiapuryhmän varajohtajana, osastonsa nuoriso- ja kouluyhdyshenkilönä sekä päihde- ja hiv-yhdyshenkilönä.

– Ystävätoiminta ja keräystoiminta ovat oikeastaan olleet ainoat, missä en ole ollut mukana kovin paljoa.

 

Pilotointia

Promokoulutuksen Inka kävi muutama vuosi sitten. Koulutus antoi uusia ideoita sekä järjestötuntemusta ja tutustutti lähialueen vastaaviin toimijoihin.

– Promokoulutuksesta oli paljon käytännön hyötyä esimerkiksi siihen, mitä kampanjoita on mahdollista hyödyntää ja miten nuorten toimintaa voisi kehittää.

Kiimingin osasto on ollut mukana valtakunnallisessa pilottihankkeessa, jossa Punaista Ristiä tehdään tunnetuksi yläkouluikäisille nuorille. Hankkeen aikana Inka vietti yhteensä kaksi ja puoli viikkoa koulussa kertomassa Punaisen Ristin teemoista.

– Samalla vahvistimme nuorten selkärankaa, jotta he pärjäisivät arjen paineissa. Seitsemäsluokkalaisille teemana olivat päihteet, kahdeksasluokkalaisille seksuaaliterveys ja yhdeksäsluokkalaisille ensiapu.

Seuraavat kaksi vuotta Inka on mukana ensiapuun liittyvässä pilottihankkeessa. Inka haluaisi myös joskus toteuttaa huono-osaisuuteen liittyvän hankkeen.

 

Aate tutuksi pienillekin

Nuorisojäseniä Kiimingin osastossa on vain muutama, mutta sekä isompien että pienempien Reddie Kids -kerhoryhmissä on yhteensä parikymmentä lasta. Lisäksi ensiapuryhmän yhteyteen on perustettu lapsiparkki, jota vetää Reddie Kids -ohjaaja.

– Mukulatkin oppivat ensiapua samalla, kun heidän vanhempansa osallistuvat ensiapuharjoituksiin. Ajatus lapsiparkista heräsi, kun huomattiin, että porukka ei pääse tapaamisiin lastenhoito-ongelmien takia. Nyt meillä on ea-ryhmän tapaamisia joka viikko ja lapsiparkki on saanut paljon kiitosta.

Lapsiparkissa apuohjaajina toimii 4–6 -luokkalaisia. Inkan oma, pian 12-vuotias tytärkin on innostunut mukaan. Punaisen Ristin vapaaehtoispuuhissa onkin lähes koko Inkan poppoo, sillä perheen koirasta piti tulla etsintäkoira.

– Koira oli kateissa kolme vuorokautta ja sen jälkeen se on pelännyt pimeää, joten siitä ei ole hälytysryhmään. Seuraava koira varmaankin koulutetaan etsintään.

 

Tunnustus yllätti

Kun Inkalle ilmoitettiin nuorisopromovalinnasta tekstiviestillä piiritoimistolta, hän ei reagoinut siihen kun luuli viestin eksyneen väärälle ihmiselle. 

– Sitten Ulla soitti keskustoimistosta ja onnitteli niin oli pakko uskoa, että tekstari oli kuin olikin tullut oikialle ihmiselle, Inka nauraa.

– Tieto tuli ihan puskista, mutta nimitys tuntui hyvältä. Kuljin naama messingillä pitkän aikaa. Silloin myös pysähdyin miettimään ekan kerran, mitä kaikkea olen tehnyt. Omia tekemisiään kun ei perisuomalaiseen tapaan pidä minään.

Inka oli jo välillä tehnyt lupauksen, että vähentää Punaisen Ristin harrastamiseen käyttämäänsä aikaa, mutta se lupaus on kuulemma jo ”keturallaan”. Nyt Inka miettii, että pitäisi keksiä jotakin uutta konnuutta nuorisopuolella.

– Tämä on kyllä onnistunut laastarointi palokunnalle. Sitäkin ikävöin, mutta en jalan takia pysty sitä tekemään.

Lähihoitajana työskentelevä Inka opiskelee avoimessa ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopintoja, sillä akuutti hoitotyö kiinnostaa häntä.

Voisi sanoa, että auttaminen on todellakin lähellä tämän nuoren naisen sydäntä.

 

Teksti: Heidi Tamminen
Kuvat: Alejandro Lorenzo

Kuvissa Inka esittelee järjestöristeilyllä vapaaehtoisen askeleita Soile Wilenille.